Kirjoittaja, Tarja Kyllönen, on työelämäkehittäjä, työyhteisövalmentaja, luovia ja taidelähtöisiä menetelmiä käyttävä työnohjaaja.
email: tarja@3ksavo.fi
"Piirtäminen toimii samalla tavalla kuin meditatiivinen pohdiskelu. Se putsaa aivoja”. Presidentti Tarja Halonen
Tässä ajassa monen työikäisen aivot ylikuormittuvat arjessa. Työnteko on pirstaleista ja yritämme tehdä useita asioita yhtä aikaa, mikä väsyttää aivoja. Työn sujumattomuus, häiriöt ja sählääminen lisäävät kuormituksen tunnetta ja pahentavat stressiä. Muisti saattaa pätkiä ja keskittyminen voi olla vaikeaa. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan palautuminen ei ole nykyisin yhtä hyvää kuin ennen. Työviikkoomme kuuluu vähemmän arkista liikkumista ja rentoutumista.
Taiteen tekeminen palauttaa
Mielekäs toiminta, jossa ihminen on itse aktiivinen ja keskittynyt tekemiseen, on hyvä tapa palautua ja virkistää aivoja. Jos haluat hetken hengähtää, rauhoittua ja rentoutua, voimataide on yksi varteenotettava vaihtoehto. Jo ensimmäisellä kerralla taidetyöskentelyyn osallistuneet kertovat uppoutumisen, rentoutumisen ja energisoitumisen kokemuksista. ”Taidetta tehdessä minusta tuntui, että kerrankin minulla on aikaa itselleni”, totesi nuori ruuhkavuosia elävä nainen taidetta tehdessä. ”Pystyin uppoutumaan taiteen tekemiseen täysin – en kuullut enkä nähnyt mitään muuta”.
Taidemenetelmät antavat voimaa arkeen ja työhön, tuottavat iloa ja innostavat. Taiteen tekeminen tasapainottaa: se piristää, kun on nuutunut, rohkaisee, kun voimavarat ehtyvät ja rauhoittaa, kun ympärillä on kiirettä ja murhetta.
Carl Honoren sanoin: ”taiteessa on kysymys tyyneyden luomisesta keskelle kaaosta. Se tyyneys on samanlaista kuin myrskyn silmässä..”.
Luova toiminta on ihmiselle luontaista
Ihminen on tehnyt taidetta jo vuosituhansia. Kaikella taiteella musiikista kirjallisuuteen, kuvista draamaan ja tanssiin on ollut ihmiskunnalle suuri merkitys. Luovuus kuuluu inhimillisiin perusvietteihin.
Taide ilmaisee erilaisia merkityksiä, näkemyksiä ja tunteita. Se tarjoaa ajan ja paikan pysähtymiseen ja asioiden pohtimiseen. Taiteen tekeminen on kokemuksellista toimintakeskeistä tekemällä oivaltamista.
Työskentely voi olla syvän meditatiivista, yltiöpäistä paineiden purkamista tai vauhdikasta leikkisää kokeilua. Esimerkiksi kuvan tekeminen sinänsä tuottaa mielihyvää, onnistumisen iloa ja uutta toiveikkuutta ja voi olla hyvinkin voimaannuttava kokemus. Pienet tai suuret oivallukset voivat syntyä kuvan teossa tai sitä tai sen tekemistä myöhemmin tarkasteltaessa.
Taidelähtöisillä menetelmillä ei ole osaamisvaatimuksia. Ei tarvitse osata – riittää, että uskaltaa heittäytyä tekemään taidetta. Taiteen tekemisen prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos. ”Tuntuu siltä, että tarvitsen tällä hetkellä väriä omaan elämääni. Siksi maalasin kirkkaita värejä tähän”, totesi eräs osanottaja musiikkimaalauksen jälkeen tehtyään maalauksen pelkillä väreillä ja maalattuaan intensiivisesti vähän pöytääkin.
Taidetyöskentelyssä voidaan tehdä näkyväksi alitajunnassamme olevia asioita. Joskus kuvat tavoittavat sen, mikä on sanojen ulottumattomissa.
Taiteen tutkitut vaikutukset
Tiesitkö sinä, että taidemenetelmin työskentely vahvistaa puolustuskykyä, alentaa veren painetta ja stressihormonitasoa, vähentää ahdistusta, lisää onnellisuuden tunnetta ja jopa elinikää? Kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä.
Taidelähtöinen työskentely vaikuttaa hyvinvoinnin lisääntymiseen ja positiivisen hyvinvoinnin kokemuksen syntymiseen. Lisäksi taidetoiminta lisää luovaa ajattelua, yhteisöllisyyttä, erilaisuuden sietoa, kehittää kognitiivisia kykyjä, opettaa itsetuntemusta, tunnetaitoja ja vuorovaikutustaitoja.
Levähdyspaikka mielelle
Professori Jaakko Hämeen-Anttila on todennut, että taiteen merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa: ”Taide tarjoaa levähdyspaikan mielelle.. ja ohjaa meitä suorituskulttuurin ulkopuolelle nauttimaan tunteista ja kokemuksista”.